Näiden pentujen emä, Namu, muistuttaa hyvin paljon omaa emäänsä - jo edesmennyttä "elämäni koiraa" Mva & Jw Emberiza Ice Windiä eli Endaa. Ja siksi pentujen onnettomuudessa menehtynyttä mummua "Enda-Enkeliä", onkin muisteltu Namun täällä olon johdosta lähipiirin kanssa paljon. Tässä muutama kuva Endasta, jottei yhdennäköisyyspuheet jää vain mielikuvituksen varaan:



Ja ensi keväänä neljä vuotta täyttävä tytär: Näiden E-pentujen äityliini - Mva Nerian Bona Dea



Pentujen isukki: A-lonkkainen, silmät terveet, sa-neg, kansainvälinen, Suomen, Liettuan, Latvian, Viron ja Venäjän muotovalio - ryhmävoittaja DANVIK MAGNUS BOBBY DAZZLER. Jethrolle on tässä pikkuhiljaa alkanut kertyä jälkeläisnäyttöäkin. Vaikka sen jälkikasvu on vielä nuorta, on viidestä Suomessa näyttelyitä kiertäneestä pennusta 3 kerännyt CACIBEJA meidän kansainvälisistä näyttelyistä ja mm. rotunsa parhaan arvoja on vino pino. Taisipa tulla messukeskuksestakin yhdelle tyttäristä ryhmäsijoitus tuossa vajaa pari viikkoa sitten. Jethro koiranetissä: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN42278/06&R=172.11 Ja tässä pentujen sukutaulu: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoE=FIN35655/06&ReknoI=FIN42278/06


Synnytys itsessään sujui kuin tanssi! Nopeakin se oli, kaikki kuusi lasta syntyivät melkein kahden tunnin sisään niin, että ensimmäinen pentu syntyi 23.55 ja viimeinen 01.59! Ensikertalaiseksi Namu suhtautui synnytykseen harvinaisen rauhallisesti. Tosin koiranakin tyttö on rauhallinen ja varsin rennon elämänasenteen omaava, joten mitenkään suuren suuri yllätys se ei ollut. Tuo ruskea Finlaysonin koiranpatja on Namun oma ja Sijoitus-mami Tiina laittoi sen kotoa tytölle kaikkien muiden omien herkkujen, jolupakettien jne lisäksi mukaan. Koska siitä huolimatta tyttö löytyi jatkuvasti tuolta siniseltä peitolta makoilemasta, annoin sen Namulle myös pentupetiin. Koko synnytyksen aikana Namu petasi varmaan korkeintaan kolmesti. Yhdellä kerralla näistä tuo petasi itsensä alimmaiseksi! Kyllä meillä naurettiin, kun koirasta näkyi ensin vain pieni musta kuononpää, kunnes se pikkuhiljaa työnsi koko päänsä esiin. Sieltä se sitten pitkään tiiraili maailman menoa.


Ja tässä ne nyt sitten ovat! Nerian pikku-E:t, joita äiti ylpeästi hoitaa! Tytöillä on mustat kynsilakkamerkit, pojilla punertavat.




Onnea! Todella valkoisia ja ihania pentuja!
VastaaPoista